Ajatuksia elämän aavalta ulapalta

Voiko vanhuksia hoitaa toisin?

Pelottaako oma vanhuus ja joutuminen hoivakotiin? Jos vastaus on myönteinen, kannattaa ajoissa miettiä miten ratkaiset asiat omalla kohdallasi. Minkälaista hoitoa haluat?

Olen seurannut sukulaiseni Alzheimer-taudin etenemistä ja samalla hoitolaitosten tasoa. Eivät kaikki hoitopaikat aivan huonoja ole (Kannattaa tutustua esim. Setlementti liiton tekemään työhön ja periaatteisiin). Kun astuu vanhusten hoitokotiin, käy pian selväksi; hoitajat ovat kuormittuneita. Kaikki on hyvin niin kauan kun ihminen kykenee huolehtimaan itsestään. Mitä enemmän apua hoidettava tarvitsee, sitä enemmän omaisilla on syytä huoleen; resurssit eivät riitä parhaaseen eivätkä aina edes hyvään hoitoon, johon tarvitaan aina paitsi hyvät olosuhteet, ennen muuta hoitajia. Hoitajat - ainakaan kaikki - eivät ole tähän syyllisiä. Kova bussines ja hyvä vanhustenhoito eivät lyö kättä.

Mikä sitten olisi hyvä paikka vielä omatoimisille vanhuksille? Yksi hyvä vaihtoehto tuotiin esille jo 19.05.2015 esitetyssä YLE:n Ajankohtainen 2 ohjelmassa, jossa seurattiin vanhusten hoitoa Hollannissa. Ohjelman esimerkki hyvästä hoidosta oli yksinkertainen: annetaan ihmisten olla toistensa seurassa, normaalisti. Hoitolaitoksessa oli laaja oleskelutila (sisäpiha / -puutarha), kahvila, josta asukkaat saattoivat ostaa itse kahvia ja pullaa sekä käydä pienessä puodissa. Parasta terapiaa ikääntyvän, kenties yksinäisen ihmisen aivoille on, että voivat olla vielä mukana elämässä, tehdä pieniä päätöksi ja ympärillä on ihmisiä. Hollannissa ruokapöydässä oli viinilasit niin haluaville. Täysin avuntarpeessa olevat vanhukset ovat asia erikseen: he tarvitsevat vain ja ainoastaan kylliksi hoitavia käsipareja.

Suomessa kannustetaan vanhuksia asumaan kotona, ikään kuin yksin oleminen olisi kunnia ja hyve. Toki se on silloin, jos vaihtoehtona on ylilääkitseminen, omaan huoneeseen eristäminen ja heikko hoito. Toimisiko hollantilainen tyyli vanhusten vapaammasta, yhteisöllisemmästä, normaalia elämää muistuttavasta hoitokodista Suomessa?

Pitäisikö vanhustenhoito suunnitella rakennuksista alkaen uusiksi? Usein hoitokoti perustetaan (pikkukunnissa) tyhjilleen jääneeseen kerrostaloon, kouluun tai jopa kasarmiin. Ratkaisu voi olla taloudellinen, mutta ei välttämättä toimiva hoitokotina, sillä niissä ihmiset eriytyvät kerroksiin eivätkä voi olla vuorovaikutuksessa. Pienikin asunto on riittävä, kun on tilaa liikkua esim. sisäpihalla/oleskelutilassa, viettää aikaa "korvapuustin tuoksuisessa kahvilassa", ruokailla "ravintolassa", käydä "kaupassa" ja seurustella vaikkapa viinilasin ääressä, jos se tuottaa iloa. Ehkä se vähentäisi hoitajien työtaakkaa, kun vielä omatoimisia ei eristetä huoneisiin, vaan hoito tapahtuu normaalia elämää muistuttavissa olosuhteissa.

Kiintoisa esimerkki Hollannista voi heijastaa laajemminkin kulttuurieroja; suvaitsevassa maassa suvaitaan vanhuksiakin ja asennoidutaan heidän hoitoon alun alkaen eritavalla;  ihminen ja hyvähoito -jonka yksi tekijä on viihtyvyys- edellä. Arvovalintahan tuo on.

P.S. Tämä vanha juttu hollantilaisesta vanhustenhoidosta tuntui taas ajankohtaiselta sekä kiinnostavalta. Onko suomenterveydenhuollossa muutenkin vikaa? Äskettäin halusin ajan omalääkärille. Puhelinajan olisin saanut noin kuukauden päästä ja tapaamisen parin kuukauden kuluttua. Hollannissa asuvilta tutuilta olen kuullut, että siellä julkisenkin puolen lääkärille pääsee joskus suoraan, mutta vähintään viikon parin sisällä. EU-maita molemmat, mutta mitä Hollannissa tehdään toisin?

P.S.P.S. Ehkä US:n "purjehtiva-hollantilainen" Suomussalmelta voisi kommentoida: Vastasiko tuo Ajankohtaisen 2:n esittämässä kuva hollantilaisesta vanhustenhoidosta ollenkaan todellisuutta? Ovatko Hollannissa asuvien tuttujeni väitteen nopeasta lääkärille pääsystä totta vai vain "damilaista legendaa"?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Hollanti on EU:n kustannustehokkain palvelujen tuottaja terveydenhoidossa ja vanhustenhoidossa arvioiden myös laadun kriteerein.

Suomessa tupataan mennä aina henkilöstön edut etusijalla ja vanhukset sen jälkeen, joka on väärin. Hoitohenkiökuntaahan meillä taitaa olla liki eniten koko maailmassa väkilukuun verraten, mutta niin alkaa olla myös vanhuksiakin.

Viime vuonna Suomesta muutti pois 16.500 kouluttautunutta suomalaista ja maahan tuli 31.000 vähemmän kouluttautunutta ja kielitaidotonta tilalle.

Käyttäjän jussiosmola kuva
Matti Jussi Korhonen

Pahoittelen, etten kiireiltä ole ollut mukana keskustelussa.

Halusin heittää keskusteluun mukaan tämän esimerkin Hollannista ja saada aikaiseksi keskustelua erilaisista tavoista asennoitua ikäihmisten hoitoon ja hoitopaikkojen rakenteisiin. Tosin aihe alkaa olla jo ylikäsitelty.

Tuolloin kirjoittamani juttu löytyi arkistosta ja muistan ohjelman. Se antoi kyllä Suomen oloista hyvinkin paljon poikkeavan kuvan mitä tulee asennoitumisesta ikäihmisten hoitoon. Sitä en tiedä, missä määrin oli kysymyksessä hollantilainen highlight-hoitopaikka - olisi mukava kuulla asiasta tietäviltä. Ohjelmassa kyllä annettiin kuva, että kysymyksessä oli aivan tavallinen, tavallisten ihmisten hoitokoti.

M. Nurmi: Missä mielessä Alzheimer-esimerkki on epäsopiva? A on vakava muistisairaus, jota eriasteisina potevat lukuisat ikäihmiset eli hoitokodeissa on runsaasti Alzheimer-potilaita. Joillakin se etenee nopeasti ja pelastaa potilaan pois, joillakin eteneminen on hyvinkin verkkaista mutta varmaa ja elinvuosia eli hoitokodin tarvetta voi olla hyvinkin pitkän aikaa.

Toimituksen poiminnat